Konflikti 2023: Nagorno-Karabakh

Vuoden 2023 konfliktinratkaisusimulaation teemana oli Nagorno-Karabakh. Osallistujat edustivat simulaatiossa Osallistujat edustivat simulaatiossa Azerbaidžania, Armeniaa, Georgiaa, Irania, Turkkia, Venäjää ja Etyjiä.

Simulaatiossa maatiimit kehittivät omia strategioitaan, neuvottelivat eri kokoonpanoissa, solmivat sopimuksia, viestivät kotimaan ja kansainväliselle medialle sekä toteuttivat sotilaspoliittisia toimia. Simulaatiopäivän huipentuma oli intensiiviset loppuneuvottelut, joissa maatiimien edustajat saavuttivat rauhansopimuksen.

Tapahtuman tavoitteena oli syventää opiskelijoiden ymmärrystä kansainvälisestä yhteistyöstä ja konfliktien ratkaisemisesta neuvottelujen kautta. Opiskelijat asetettiin kuvitteelliseen, mutta maailmanpoliittista todellisuutta hyvin vastaavaan jännittyneeseen tilanteeseen Nagorno-Karabakhin alueella. Heidän tehtävänään oli ratkaista konflikti hyödyntäen neuvottelutaitojaan, turvallisuuspoliittista osaamistaan ja tietojaan alueen tilanteesta.

Konflikti 2022: Välimeri

Vuoden 2022 konfliktinratkaisusimulaation teemana oli Välimeri. Osallistujat edustivat simulaatiossa Kreikkaa, Turkkia, Ranskaa, Kyprosta, Libyaa, Saksaa sekä Yhdysvaltoja/Natoa.

Simulaation alkutilanne oli tulenarka: Turkki oli äkillisesti miehittänyt useita Kreikan ominaan pitämiä saaria Egeanmerellä, ja Kreikka uhkasi sotilaallisella vastahyökkäyksellä. Kahden Nato-maan välisen sodan uhka oli konkreettinen. Kreikka vetosi Euroopan unioniin saadakseen apua, ja niin konfliktissa olivat kiinni jo valtaosa koko Euroopasta sekä Naton voimavaltio Yhdysvallat. Ranskan ja Libyan välillä syttynyt kiista panttivangeista avasi Välimerelle toisenkin konfliktin, joka puolestaan kietoutui osin yhteen Egeanmeren tilanteen kanssa.

Konfliktinratkaisusimulaation aikana maatiimit kehittivät omia strategioitaan, neuvottelivat eri kokoonpanoilla, tekivät sopimuksia, viestivät kotimaan ja kansainväliselle lehdistölle sekä tekivät sotilaspoliittisia toimia. Simulaatiopäivä huipentui intensiivisiin loppuneuvotteluihin, joissa maatiimien edustajat saivat lopulta ratkaistua konfliktit rauhanomaisesti.

Tapahtuman tavoitteena oli lisätä opiskelijoiden ymmärrystä kansainvälisestä yhteistyöstä ja ristiriitojen ratkaisemisesta neuvotteluteitse. Opiskelijat asetettiin kuvitteelliseen jännittyneeseen tilanteeseen, joka kuitenkin vastasi hyvin pitkälle maailmanpoliittista todellisuutta. Opiskelijoiden oli ratkaistava konflikti neuvottelutaitojaan, turvallisuuspoliittista osaamistaan ja Välimeren alueen tilanteeseen liittyviä tietojaan hyödyntäen.

Konflikti 2020: Taiwan 

Vuoden 2020 Konflikti “Taiwan” jouduttiin harmillisesti perumaan pandemiatilanteesta johtuen. Simulaatiotapahtuman sijaan järjestettiin Etelä-Kiinan meren tilannetta käsittelevä Konflikti 2020: Taiwanin tilanne kansainvälispoliittisena kysymyksenä -webinaaritilaisuus. tapahtumassa aihepiirin asiantuntijat keskustelivat aiheesta erityisesti seuraavista näkökulmista:

- Suurvaltapoliittinen näkökulma
- Kiinan ja Taiwanin välinen dynamiikka
- Sisäpoliittisten tilanteiden vaikutukset Taiwanin kysymykseen (erityisesti Taiwan, Kiina ja Yhdysvallat)

Tapahtuman panelistit olivat:

- Hiski Haukkala (kansainvälisen politiikan professori, Tampereen yliopisto; Sauli Niinistön entinen neuvonantaja; julkaissut juuri kirjan Suuren pelin paluu, Otava 2020.)

- Mikael Mattlin (kollegiumtutkija ja dosentti, Turun yliopiston valtio-opin laitos; kirjan Politicized Society: Taiwan’s Struggle with Its One-Party Past (2018) kirjoittaja.)

- Jyrki Kallio (vanhempi tutkija, Ulkopoliittinen instituutti (FIIA); asiantuntija Kiinan poliittisessa kulttuurissa, Kiinan ulkopolitiikassa, Itä-Aasian alueellisissa kysymyksissä sekä perinteisissä kiinalaisissa oppisuunnissa.) "Valmisteleeko Kiina Taiwanin valtausta?" (2020), saatavilla FIIAn verkkosivuilla.

Konflikti 2019: Qatar ‘22 

Vuoden 2019 konfliktinratkaisusimulaatio sijoittui Qatariin vuoden 2022 jalkapallon maailmanmestaruuskisojen aikaan. Osallistujat pääsivät edustamaan Irania, Kiinaa, Turkkia, Saudi-Arabiaa, Venäjää, Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Yhdysvaltoja.

Konflikti lähti liikkeelle, kun Kiina vs. Yhdistynyt kuningaskunta –jalkapallo-ottelussa tapahtui terrori-isku, jonka selvityksen seurauksena Iran sulki Hormuzinsalmen. Simulaatio perustui realistiseen ajankohtaiseen maailmapoliittiseen tilanteeseen, mutta simulaatiota varten luotiin fiktiivinen alkuskenaario, joka sijoitettiin kansainvälisesti merkittävän urheilutapahtuman aikaan. Simulaation aikana joukkueet neuvottelivat keskenään, julkaisivat uutisia ja lausuntoja mediassa, sekä liikuttivat sotilaallisia resurssejaan. Simulaatio päättyi loppuneuvotteluun, jossa sovittiin kärjistyneen tilanteen rauhoittamisesta ja tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksista.

Tapahtuman tavoitteena oli lisätä opiskelijoiden ymmärrystä kansainvälisestä yhteistyöstä ja ristiriitojen ratkaisemisesta neuvotteluteitse. Opiskelijat asetettiin kuvitteelliseen jännittyneeseen tilanteeseen, joka kuitenkin vastaa maailmanpoliittista todellisuutta.  Opiskelijoiden on ratkaistava konflikti neuvottelutaitojaan, turvallisuuspoliittista osaamistaan ja arktiseen liittyviä tietojaan hyödyntäen.

Luennoitsijoina vuonna 2019 oli:

• Johanna Sumuvuori: Valtiosihteeri, erikoistunut suomalaiseen rauhanturvaamiseen.

• Heidi Huuhtanen: Asiantuntija Bergdorf Foundationissa, erikoistunut Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Saharan eteläpuolisen Afrikan alueisiin.

• Margareta Klabbers: Ulkoministeriön kansainvälisen oikeuden yksikkö, Helsingin yliopiston apurahatutkija oikeustieteellisessä tiedekunnassa, kansainvälisen oikeuden, erityisesti merioikeuden asiantuntija

• Piritta Asunmaa: Ulkoministeriön Amerikan ja Aasian osaston päällikkö, diplomatian asiantuntija.

Konflikti 2017: Itämeri

Syksyllä 2017 Santahaminatalossa simuloitiin konfliktia Itämerellä. 7-henkiset tiimit edustivat Viroa, Venäjää, Suomea, Ruotsia, Puolaa, Saksaa sekä Yhdysvaltoja.

Simulaation tapahtumat alkoivat ekoterroristi-iskusta Venäjän ja Saksan välille rakenteilla olleeseen kuvitteelliseen kaasuputkeen Viron aluevesirajojen läheisyydessä. Simulaation aikana tilanne Itämerellä jännittyi valtioiden edistäessä omia intressejään. Kansainvälisen median kanavat täyttyivät kireistä viesteistä, ja sotilaallisia resursseja liikuteltiin kartalla. Yhteisten neuvotteluiden myötä jännittynyt tilanne saatiin kuitenkin ratkeamaan.

Tapahtuman tavoitteena oli lisätä opiskelijoiden ymmärrystä kansainvälisestä yhteistyöstä ja ristiriitojen ratkaisemisesta neuvotteluteitse. Opiskelijat asetettiin kuvitteelliseen jännittyneeseen tilanteeseen, joka kuitenkin vastaa maailmanpoliittista todellisuutta.  Opiskelijoiden on ratkaistava konflikti neuvottelutaitojaan, turvallisuuspoliittista osaamistaan ja arktiseen liittyviä tietojaan hyödyntäen.

Luennoitsijoina vuonna 2017 oli:

• Pekka Haavisto: Kansanedustaja, neuvottelutaidot

• Elisa Tarnaala: CMI, neuvottelutaidot

• Juha Kukkola: Kapteeni, Itämeren turvallisuuspoliittinen tilanne

• Pauli Järvenpää: Tutkija, Naton rooli Itämerellä

• Hanna Ojanen: Professori, EU-näkökulma asiantuntija

• Margareta Klabbers: Tohtorikoulutettava, kansainvälisen merioikeuden asiantuntija